TAPANILAN ERÄ

JUDOJAOS

Etusivu

Uutiset
Ajankohtaista

Sporttirekisteri
Tulokset

Peruskurssi lapsille -08

Peruskurssi aikuisille -08

Seuran esittely

Toiminta
Harjoitusajat
Vetäjät

Harjoitusohjelmat

Kurssilaisten sivut
Kurssien sisältö

Peruskurssiopas
Tekniikat
Sanasto

Yleistä lajista

Materiaalit (pdf-tidostoja)
Ilmoittautumislomakkeet
Henkilötietojen muutos

Matkalasku

Linkit

Peruskurssiopas

Alkeiden opettelu

Olet valinnut lajin, jonka parissa toivomme sinun viihtyvän. Ensimmäinen askel judon pitkällä ja hikisellä tiellä on judon alkeiden opetteleminen. Kursseillamme kohotetaan kuntoa, kehitetään notkeutta, koordinaatiota sekä opetellaan kaatumista, heittoja ja sidontoja. Tarkoituksena on antaa valmiudet jatkaa judon harrastamista alkeisopetuksen jälkeen.

Judon perustekniikoiden oppimisen lisäksi vahvistat kehoasi ja mieltäsi niin, että pystyt paremmin salilla ja sen ulkopuolella kohtaamaan vastaan tulevat haasteet. Kehittyminen ei tapahdu kuitenkaan itsestään, vaan se vaatii itsekuria, keskittymistä sekä halun tehdä työtä ja oppia uutta.

Judo on halpaa

Peruskurssilaisen jäsenmaksu on 120 €. Tilisiirtolomakkeet jaetaan ensimmäisten harjoitusten yhteydessä ja maksuaikaa on pari viikkoa, joten lajiin voi rauhassa tutustua ennen maksua. Lajivakuutus on voimassa kun maksu on suoritettu.

Jäsenmaksu kattaa lajivakuutuksen, peruskurssin ja Ippon- lehden vuosikerran. Peruskurssin jälkeen harjoittelu maksaa n.200 € vuodessa.

Puku ja muut kulut

Peruskurssimaksun lisäksi muodostuu kuluja judopuvun eli judogin hankinnasta n. 30 – 80 € (laadusta ja ostopaikasta riippuen) sekä judoliiton judopassista (n.35 €) ja keltaisesta vyöstä n. 9 €. Passi- ja vyökoemaksut tulevat ajankohtaisiksi vasta kurssin lopussa.

Kurssien kulku

Aikuisten ja vanhempien kilpailemiseen tähtäävien junioreiden harjoitukset ovat vähintään kaksi kertaa viikossa, kuntojudon, nuorempien junioreiden ja muksujudon vähintään yksi kerta viikossa. Harjoitukset kestävät yleensä 1 – 1½ tuntia. Kurssien alussa painotetaan melko paljon koordinaation ja kaatumisen harjoittelua. Kunnon ja notkeuden parantuessa harjoittelu painottuu enemmän judotekniikoihin ja kamppailuharjoitteisiin. Kurssin suunnittelussa on lähdetty siitä, että kaikkiin harjoituksiin kannattaa osallistua, toki ”kärryiltä ei putoa”, vaikka aina ei harjoituksiin pääsisikään. Muksujudossa suuri osa harjoittelusta tapahtuu leikkien muodossa.

Nuorimmilla harjoittelussa on tiukasta kurista huolimatta leikinomainen painotus. Kaikki harjoittelu on ohjattua, ja kaikki ohjaajat ovat läpikäyneet nuorten ohjaamiseen tarvittavan koulutuksen.

Harjoitusten kulku

Tyypillinen harjoitus alkaa alkulämmittelyllä, jonka tarkoituksena on lämmittää lihakset ja valmistaa keho harjoitteluun sekä harjoittelunaikaiseen rasitukseen. Lämmittelyä seuraa venyttely, joka parantaa liikkuvuutta, estää loukkaantumisia ja edistää lihasten hyvinvointia. Seuraavaksi on vuorossa varsinainen lajiharjoittelu sekä mahdolliset taito ja ketteryys liikkeet ja sen jälkeinen loppujumppa, jolla parannetaan lihaskuntoa ja hapenottokykyä. Loppujäähdyttelyssä palautetaan lihakset  lepopituuteen ja nopeutetaan kehon palautumista.

Kurssien kesto

Kurssi huipentuu kurssin lopussa keltaisen vyön kokeeseen. Nuorilla tahti on hieman vanhempia hitaampaa ja keltaisen vyön koe odottaa normaalisti kevään aikana. Nuorten osaamista seurataan myös asteittain välikokeiden avulla, ns. ”natsakokeilla”, jotka kurssin oma vetäjä pitää sopivin väliajoin ennen keltaisen vyön koetta. Natsoja kerätään 3 kappaletta ennen kuin juniori osallistuu yökokeeseen. Muksujudossa ei vielä suoriteta judon värivöitä, vaan menestys ilmaistaan natsoilla.

Muksujudo

Muksujudo on Suomen Judoliiton kehittämä liikuntamuoto 5-7-vuotiaille lapsille.

Muksujudo-ohjaajat ovat Muksujudo-ohjaajakoulutuksen käyneitä, liikunnasta kiinnostuneita ohjaajia.

Muksujudon lähtökohtana on lapsen monipuolisen liikunnan tukeminen. Tavoitteena ei ole kehittää pelkästään lapsen liikunnallisia taitoja, vaan myös lapsen ajattelu- ja sosiaalisia taitoja.

Muksujudon yhtenä osa-alueena on omaan kehoon tutustuminen. Tavoitteena on, että lapsi oppii nimeämään kehon osat ja hallitsemaan kehonsa paikallaan ja liikkeessä.

Muksujudon toisena osa- alueena ovat perusliikkeet. Perusliikkeet ovat taitoja, jota ihminen tarvitsee päivittäin liikkuessaan paikasta toiseen ja käsitellessään erilaisia välineitä. Perusliikkeiden osaaminen on pohja lajitaitojen oppimiselle.

Kurssien jälkeen

Alkeiskurssien jälkeen harjoittelua jatketaan siitä mihin kurssin lopussa jäätiin, yleensä yhdessä seuran muiden judokoiden kanssa. Mikäli intoa riittää on seurassamme ohjattuja judoharjoituksia tarvittaessa vaikka joka päivä. Ohjattujen harjoitusten lisäksi aikuiset ja kilpailevat nuoret voivat käydä ns. vapaaharjoituksissa, joissa ei ole kurssimuotoista opetusta, vaan jokainen voi harjoitella vapaasti mieleisiään asioita ja tekniikoita. Lisäksi seuran jäsenenä olet myös tervetullut harjoittelemaan ja vierailemaan maksutta yleensä kaikkiin muihin judoseuroihin.

Vyöarvot

Vöiden väri tummenee taidon lisääntyessä. Kurssille tullessasi hankit puvun lisäksi valkoisen vyön, joka on alin oppilasaste 6. kyu. Vöiden värit alimmasta tasosta alkaen ovat:

- 6.kyu valkoinen vyö

- 5.kyu keltainen

- 4.kyu oranssi

- 3.kyu vihreä

- 2.kyu sininen

- 1.kyu ruskea

- dan musta (suomessa 1…7 dan arvoja)

Mustan vyön saavuttaminen vaatii kovaa harjoittelua ja aktiivista toimimista judon parissa.

Aluksi vyövaatimukset ovat miltei pelkkää teknistä osaamista, mutta pidemmälle ehtineiltä

judokoilta vaaditaan yhä enenevää lajille omistautumista ja kokonaisvaltaista toimintaa

judoharrastuksen edistämiseksi.

Vyöarvoluokittelu on tehty ennen kaikkea oppimisen helpottamiseksi. Oppimisen haastavaa ja aika ajoin jyrkkääkin mäkeä on helpompi kulkea porras portaalta, askelma askelmalta. Tärkeintä on kuitenkin harjoittelu: uuden oppinen ja sen soveltaminen käytäntöön, joka jatkuu koko elämän.

Juniorivyöt

Nuorilla (7-15v) on käytössä hieman erilainen vyöluokitus. Nuorilla on jokaisessa vyössä 1-

3 ”natsaa”, väliastetta, jotka merkitään vyön molempiin päihin ommeltavilla punaisilla nauhoilla. Nauhat ovat tavallista kanttinauhaa, jotka annetaan seuran puolesta onnistuneen natsakokeen päätteeksi. Ensimmäinen natsa ommellaan 5 cm vyön päästä ja seuraavat sormenleveyden verran edellisestä.

Tämän kurssin natsakoepäivät ilmoitetaan erikseen. Varsinainen vyökoe päivä ilmoitetaan erikseen.

Seuran yhteystiedot

Seuramme internet-kotisivuosoite on:

http://www.erajudo.net

Sivuilla kerrotaan ajankohtaiset tiedotteet sekä sieltä löytyvät myös linkit Judoliiton ja

Etelä-Suomen alueen sivuille.

Kannattaa myös kurkistaa salien seinillä oleviin ilmoitustauluihin, jossa on esimerkiksi kilpailuilmoittautumisia sekä leiritiedotteita.

Ajantasaiset tiedot harjoitusten ajoista vetäjistä löydät ilmoitustaululta.

Seuramme harjoitussali on Tapanilan Urheilutalolla Erätie 2 (toiselta puolen taloa Hiidenkiventie 21) Tapanilan kirjaston kanssa samassa talossa.

Jäsenyys-, kurssi- ja maksuasiat:

Puheenjohtaja Jukka Roine p. 0400 459814  Mail: roine.jukka @elisanet.fi

Muut yhteystiedot (jaoksen hallitus):

-        Oiva Alanenpää ( Passisihteeri )p. 050 3514382          oiva.alanenpaa@welho.com

-        Ari Jävinen                              p. 050 5292177      ari@jarviset.net

-     Jonna Lehtinen                                        jonna.lehtinen@pp.inet.fi

-     Matti Lattu                             p.040 7625525       matti.lattu@heeros.fi   

Salietiketti

Sali, jossa judoa harjoitellaan, on nimeltään Dojo. Tatamille mennessä jokainen kumartaa

osoittaakseen kunnioitusta harjoituspaikkaa ja -kavereita kohtaan. Astuessaan Dojon kynnyksen yli judoka ikään kuin riisuu arkiminänsä salin ulkopuolelle ja on pelkkä judon harrastaja. Jokaisen harjoituksen alussa ja lopussa opettaja ja oppilaat kumartavat toisilleen. Kun kaksi judokaa aloittaa pariharjoittelun, he kumartavat toisilleen sekä harjoituksen alussa että lopussa. Tämän tarkoituksena on, että kumpikin kunnioittaa toisen taitoja sekä tämän henkilökohtaista loukkaamattomuutta. Tullessasi myöhässä harjoituksiin ilmoittaudut vetäjälle kumartamalle. Samoin kun poistut kesken harjoituksesta toimit samalla tavalla. Harjoituksissa pyritään välttämään turhaa puhumista.

Jokainen, joka harjoittelee judoa, joutuu opettelemaan nämä tavat. Se on osa budoa, judon henkistä kasvatusta, joka osaltaan takaa harjoitussalilla vallitsevan ehdottoman kurin, oppimisilmapiirin ja harjoitusrauhan, minkä tuloksena saadaan aikaan turvalliset ja tuloksekkaat harjoitukset. Dojolla kaikki ovat vain judon harrastajia, siellä ei vaikuta ikä, sukupuoli eikä yhteiskunnallinen asema.

Hygienia ja turvallisuus

Judoka pitää judoginsa (judopuku) puhtaana ja ehjänä. Likainen ja etenkin haiseva judopuku on harjoituskaverille epämiellyttävä kokemus ja saatat jäädä ilman harjoitusparia, jos et ole huolehtinut judogisi puhtaudesta.

Hajonnut tai revennyt judogi on myös loukkaantumisriski. Sormi (tai varvas) voi joutua judopukuun ratkenneeseen reikään ja tällöin pahimmassa tapauksessa sormi(tai varvas) voi katketa kun siihen kohdistuu vääntöä.

Naiset ja tytöt pitävät takin alla paitaa.

Tärkeää on pestä jalat ennen harjoitusta. Jalkojen peseminen ei ole pelkkä seremonia vaan se estää monella salilla riehuvan jalkasienen leviämistä. Pukuhuoneesta siirryttäessä tatamille on syytä käyttää sandaaleita (zori) tai vastaavia. Lisäksi puhtaus vähentää infektiovaaraa, judossa tulee joskus pikkuhaavoja tai hiertymiä ja puhtaus estää haavoja tulehtumasta.

Kun pidät itsesi ja judogisi puhtaana sekä puhdistat haavat heti kun ne syntyvät, säästyt infektioilta.

Sormien ja varpaiden kynnet on syytä pitää lyhyinä, sillä suurin osa pikku haavoista aiheutuu nimenomaan liian pitkistä kynsistä. Turvallisuuden kannalta on tärkeää, että jätetään treenikassiin kaikki, mikä saattaisi aiheuttaa vahinkoa vastustajalle, eli kellot, korut, sormukset, ym.

Jos hiukset ovat pitkät, on ne syytä pitää sidottuina.

Sairaana tai loukkaantuneena ei kannata harjoitella. Yleensä sairaana harjoittelemisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä ja lisäksi se on hyvin vaarallista. Hiertymissä tai muissa pikkuhaavereissa käytetään aina asianmukaista sidettä, tukea tai suojusta, josta ei ole vaaraa vastustajalle tai itselle.

Välittömästi ruokailun jälkeen ei kannata harjoitella. Eikä välittömästi harjoituksen jälkeen kannata syödä. Harjoituksessa ei syödä, eikä juoda mitään. Vetäjä antaa luvan mennä juomaan jos tilanne sitä vaatii.

Harjoitusten ulkopuolella judosta opittuja tekniikoita ei saa käyttää. Ainoastaan silloin se on hyväksyttävää, kun mitään muuta keinoa ei ole, kun karkuun juokseminenkaan ei ole mahdollista. Judoka siis pyrkii välttämään tappelut viimeiseen saakka kaikin mahdollisin keinoin.